Blogikirjoitus on julkaistu alunperin SchoolWell -hankkeen omilla nettisivuilla: Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista koulun keinoin | Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulu | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
SchoolWell-hankkeessa on kyse lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisesta koulussa ja koulun keinoin. Tässä virkkeessä tiivistyy kaksi konsortion isointa haastetta, yhtäältä idea kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten ja emotionaalisten osa-alueiden yhteen kietoutuneena kokonaisuutena. Toisaalta kysymys siitä, miten sitä voi tukea koulussa, koulun keinoin ja samalla, kun opitaan asioita, joita koulussa on tarkoitus oppia.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista, erityisesti ongelmista siinä, tiedetään jo todella paljon. Sekä kokemus- että tutkimustietoa on runsaasti, mutta se on hajallaan ja siiloutunutta. Tutkimuksessa tarkastelemme yleensä yhtä osa-aluetta kerrallaan, mietimme liikkumattomuutta, ahdistusta tai yksinäisyyttä. Niiden syitä ja seurauksia. Harvemmin kuitenkaan tarkastelemme niiden yhteyksiä toisiinsa. Ja etenkään sitä, että hyvinvointi on paitsi yhteen kietoutunut kokonaisuus, myös vahvasti kietoutunut oppimiseen. Tämä on ymmärrettävää, mutta tekee kokonaiskuvan hahmottamisesta vaikeaa.
Toisaalta kokemustietoa hyvinvoinnin haasteista koulun näkökulmasta on paljon. Sitä on erityisesti lapsilla, nuorilla ja opettajilla, jotka toimivat heidän kanssaan päivittäin. Tieto on usein erilaisten tapausten ja tarinoiden muodossa, se piiloutuu arjen monimuotoisuuteen. Esimerkiksi opettajilla se saattaa tiivistyä kysymyksiksi kännyköiden käytöstä tai oppilaiden pahoinvoinnin tuottamista oppimisen ja opettamisen haasteista. Usein tämä opettajilla kääntyy myös huoleksi omasta jaksamisesta, epäilyksi riittämättömyydestä. Myös kokemustiedon kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa.
Kun tarkastelemme hyvinvointia koulussa, meidän on lähdettävä siitä, että
1) oppilas tulee kouluun mukanaan koko elämänsä, sen haasteet ja voimavarat: hyvinvointinsa kokonaisuus.
2) koulu on pedagoginen paikka, jossa on tarkoitus oppia ja opettajien ydinosaaminen liittyy pedagogiikkaan, oppimisen mahdollistamiseen. Oppiminen voi paitsi edistää ja tukea hyvinvointia – se voi myös heikentää sitä.
3) koulu on myös intensiivisen vuorovaikutuksen paikka ja paitsi kausiflunssat, myös hyvinvointi tarttuu. Parhaimmillaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen tarkoittaa myös opettajien työhyvinvoinnin tukemista.
Näistä lähtökodista rakentuu SchoolWell-hankkeemme ydin: miten koulun opetussuunnitelman mukainen toiminta ja pedagogiikka voi tukea oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia?
Tiivistä yhteistyötä
Hankkeessa olemme ensin rakentaneet kokonaisvaltaista ymmärrystä lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja siitä, miten sitä on pyritty koulukontekstissa tukemaan. Mikä on toiminut ja mikä ei. Monitieteinen konsortiomme käy jatkuvaa dialogia ja pyrkii yhdessä ajatellen löytämään yhteyksiä eri alojen tutkimusten tuottaman tiedon välille. Tätä keskustelua on käyty jo rahoitushaun vaiheessa ja etenkin nyt vajaan vuoden ajan hyvin intensiivisesti jokaviikkoisissa palavereissa ja muutamissa parin päivän seminaareissa.
Olemme käyneet läpi tuhansia artikkeleita lasten ja nuorten hyvinvoinnista koulussa. Kaikesta tästä meille on alkanut rakentua kiteytyksiä siitä, miten kokonaisvaltaista hyvinvointia voisi koulussa tukea. Tiedämme, että paljon tehdään jo, ja että projekteja ja hankkeita on liikkeellä runsaasti. Suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelma tarjoaa parhaimmillaan erinomaiset mahdollisuudet myös hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen. Aina hankkeet eivät kuitenkaan jää elämään tai opetussuunnitelma toteudu suunnitellusti. Opettajat tietävät, mikä kaikki tätä estää.
Seuraavassa vaiheessa testaamme syntynyttä ymmärrystä kouluilla, opettajien ja oppilaiden kanssa. Asetamme tutkimustiedon ja kokemustiedon vuoropuheluun ja alamme miettiä – yhteiskehitellä – mahdollisia ratkaisuja kohti hyvinvointia tukevaa pedagogiikkaa. Me rakennamme interventioita, joiden keskeisinä periaatteina on tutkimusperustaisuus, opettajien toimijuuden tukeminen ja opetussuunnitelmaan kiinnittyminen.
Syksyllä 2024, lähdemme jännimpään vaiheeseen, kokeilemaan yhdessä koulujen kanssa, miten nämä koulun arkeen ja opetukseen integroidut keinot toimivat ja näkyvätkö niiden vaikutukset oppilaiden kokemassa hyvinvoinnissa.
Tiiviin kouluyhteistyön lisäksi SchoolWell-hankkeemme vaikuttavuuden erityispiirre on se, että me toimimme tiiviissä yhteydessä opettajankoulutukseen. Tutkimuskoulumme ovat harjoittelukouluja ja pyrimme yhdessä miettimään mitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentuvasta ymmärryksestä voisi viedä opettajien koulutukseen ja yhteiseen pohdintaan siellä. Ajattelemme, että sekä pedagogiikkaan integroinnin, yhteiskehittelyn ja opettajakoulutusyhteyden kautta me löydämme laajasti skaalattavissa olevaa, kaikkiin suomalaisiin kouluihin sopivaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pedagogiikkaa, joka tukee koulun tavoitteen mukaista oppimista.
Blogin pohjalla on YOUNG-ohjelman yhteisessä sidosryhmillemme suunnatussa Tutkimus, toivo ja toimijuus – ratkaisuja nuorten tulevaisuuden turvaksi -tapahtumassa pidetty puheenvuoro.