Koulun kehittämisen taskukirja

OPPI-tutkimusryhmä julkaisi e-kirjan Koulun kehittämisen taskukirja. Kirja kokoaa käytännölliseen ja helposti lähestyttävään muotoon koulututkimuksen keskeisiä tuloksia sekä tarjoaa selkeän ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan koulun tavoitteelliseen kehittämiseen.

SchoolWell-hankkeemme tutkimusta tiiviisti

Tiivistämme tutkimuksen tuloksia SchoolWell -hankkeessa sarjakuviksi ja postereiksi.

Pääset tutustumaan muihin sarjakuviin ja postereihimme täällä: https://www.helsinki.fi/fi/projektit/kokonaisvaltaisen-hyvinvoinnin-koulu/tutkimusta-tiiviisti

SchoolWell -hankkeen Kouluilta-podcastin ensimmäinen jakso julkaistu!

Miten voisimme tukea lasten liikunnallista elämäntapaa, ja miten liikkuminen vaikuttaa oppimiseen? Mitä puhelimille tulisi tehdä kouluissa? Entä miten tulisi suhtautua siihen, että nuorten elämä on nykyään sosiaalisessa mediassa?

SchoolWell-hankkeemme tuottaman Kouluilta-podcastin ensimmäinen jakso on nyt julkaistu Spotify-palvelussa. Kouluilta-podcast vastaa koulun arkea käsitteleviin ajankohtaisiin kysymyksiin tutkimuksen näkökulmasta. Kouluilta kerättyihin kysymyksiin ovat vastaamassa vuorovaikutusvastaavamme, Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä ja konsortiojohtajamme, Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan professori Kirsi Pyhältö yhdessä aiheeseen perehtyneiden tutkija- ja asiantuntijavieraiden kanssa. Joka toisessa jaksossa aiheesta jatkavat Tampereen yliopiston Kasvatuksen ja kulttuurin tiedekunnan tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen ja vaihtuvat opettajavieraat.

Ensimmäisen kauden jaksot ilmestyvät joka toinen viikko:

1. jakso 9.11.
2. jakso 23.11.
3. jakso 7.12.
4. jakso 21.12.
joulutauko 22.12.-10.1.
5. jakso 11.1.
6. jakso 25.1.
7. jakso 8.2.
8. jakso 22.2.

 

Kuuntele ensimmäinen jakso Spotifyssa: https://open.spotify.com/show/7ousziZyOoNZ6KoNCnEF3T

Ensimmäisen jakson aiheena lasten ja nuorten fyysinen kunto

LASTEN JA NUORTEN KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN TUKEMISTA KOULUN KEINOIN

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin SchoolWell -hankkeen omilla nettisivuilla: Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista koulun keinoin | Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulu | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)

SchoolWell-hankkeessa on kyse lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisesta koulussa ja koulun keinoin. Tässä virkkeessä tiivistyy kaksi konsortion isointa haastetta, yhtäältä idea kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten ja emotionaalisten osa-alueiden yhteen kietoutuneena kokonaisuutena. Toisaalta kysymys siitä, miten sitä voi tukea koulussa, koulun keinoin ja samalla, kun opitaan asioita, joita koulussa on tarkoitus oppia.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista, erityisesti ongelmista siinä, tiedetään jo todella paljon. Sekä kokemus- että tutkimustietoa on runsaasti, mutta se on hajallaan ja siiloutunutta. Tutkimuksessa tarkastelemme yleensä yhtä osa-aluetta kerrallaan, mietimme liikkumattomuutta, ahdistusta tai yksinäisyyttä. Niiden syitä ja seurauksia. Harvemmin kuitenkaan tarkastelemme niiden yhteyksiä toisiinsa. Ja etenkään sitä, että hyvinvointi on paitsi yhteen kietoutunut kokonaisuus, myös vahvasti kietoutunut oppimiseen. Tämä on ymmärrettävää, mutta tekee kokonaiskuvan hahmottamisesta vaikeaa.

Toisaalta kokemustietoa hyvinvoinnin haasteista koulun näkökulmasta on paljon. Sitä on erityisesti lapsilla, nuorilla ja opettajilla, jotka toimivat heidän kanssaan päivittäin. Tieto on usein erilaisten tapausten ja tarinoiden muodossa, se piiloutuu arjen monimuotoisuuteen. Esimerkiksi opettajilla se saattaa tiivistyä kysymyksiksi kännyköiden käytöstä tai oppilaiden pahoinvoinnin tuottamista oppimisen ja opettamisen haasteista. Usein tämä opettajilla kääntyy myös huoleksi omasta jaksamisesta, epäilyksi riittämättömyydestä. Myös kokemustiedon kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa.

Kun tarkastelemme hyvinvointia koulussa, meidän on lähdettävä siitä, että

1) oppilas tulee kouluun mukanaan koko elämänsä, sen haasteet ja voimavarat: hyvinvointinsa kokonaisuus.

2) koulu on pedagoginen paikka, jossa on tarkoitus oppia ja opettajien ydinosaaminen liittyy pedagogiikkaan, oppimisen mahdollistamiseen. Oppiminen voi paitsi edistää ja tukea hyvinvointia – se voi myös heikentää sitä.

3) koulu on myös intensiivisen vuorovaikutuksen paikka ja paitsi kausiflunssat, myös hyvinvointi tarttuu. Parhaimmillaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen tarkoittaa myös opettajien työhyvinvoinnin tukemista.

Näistä lähtökodista rakentuu SchoolWell-hankkeemme ydin: miten koulun opetussuunnitelman mukainen toiminta ja pedagogiikka voi tukea oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia?

 

Tiivistä yhteistyötä

Hankkeessa olemme ensin rakentaneet kokonaisvaltaista ymmärrystä lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja siitä, miten sitä on pyritty koulukontekstissa tukemaan. Mikä on toiminut ja mikä ei. Monitieteinen konsortiomme käy jatkuvaa dialogia ja pyrkii yhdessä ajatellen löytämään yhteyksiä eri alojen tutkimusten tuottaman tiedon välille. Tätä keskustelua on käyty jo rahoitushaun vaiheessa ja etenkin nyt vajaan vuoden ajan hyvin intensiivisesti jokaviikkoisissa palavereissa ja muutamissa parin päivän seminaareissa.

Olemme käyneet läpi tuhansia artikkeleita lasten ja nuorten hyvinvoinnista koulussa. Kaikesta tästä meille on alkanut rakentua kiteytyksiä siitä, miten kokonaisvaltaista hyvinvointia voisi koulussa tukea. Tiedämme, että paljon tehdään jo, ja että projekteja ja hankkeita on liikkeellä runsaasti.  Suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelma tarjoaa parhaimmillaan erinomaiset mahdollisuudet myös hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen. Aina hankkeet eivät kuitenkaan jää elämään tai opetussuunnitelma toteudu suunnitellusti. Opettajat tietävät, mikä kaikki tätä estää.

Seuraavassa vaiheessa testaamme syntynyttä ymmärrystä kouluilla, opettajien ja oppilaiden kanssa. Asetamme tutkimustiedon ja kokemustiedon vuoropuheluun ja alamme miettiä – yhteiskehitellä – mahdollisia ratkaisuja kohti hyvinvointia tukevaa pedagogiikkaa. Me rakennamme interventioita, joiden keskeisinä periaatteina on tutkimusperustaisuus, opettajien toimijuuden tukeminen ja opetussuunnitelmaan kiinnittyminen.

Syksyllä 2024, lähdemme jännimpään vaiheeseen, kokeilemaan yhdessä koulujen kanssa, miten nämä koulun arkeen ja opetukseen integroidut keinot toimivat ja näkyvätkö niiden vaikutukset oppilaiden kokemassa hyvinvoinnissa.

Tiiviin kouluyhteistyön lisäksi SchoolWell-hankkeemme vaikuttavuuden erityispiirre on se, että me toimimme tiiviissä yhteydessä opettajankoulutukseen. Tutkimuskoulumme ovat harjoittelukouluja ja pyrimme yhdessä miettimään mitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentuvasta ymmärryksestä voisi viedä opettajien koulutukseen ja yhteiseen pohdintaan siellä. Ajattelemme, että sekä pedagogiikkaan integroinnin, yhteiskehittelyn ja opettajakoulutusyhteyden kautta me löydämme laajasti skaalattavissa olevaa, kaikkiin suomalaisiin kouluihin sopivaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pedagogiikkaa, joka tukee koulun tavoitteen mukaista oppimista.

Blogin pohjalla on YOUNG-ohjelman yhteisessä sidosryhmillemme suunnatussa Tutkimus, toivo ja toimijuus – ratkaisuja nuorten tulevaisuuden turvaksi -tapahtumassa pidetty puheenvuoro.

FM Katariina Räsänen, väitös 13.10.2023: Joka toinen opettaja harkitsee alanvaihtoa – taustalla usein työuupumus ja työstä etääntyminen

Tutkimusryhmämme väitöskirjatutkija Katariina Räsänen väittelee 13.10.2023

Tilaisuutta voi seurata online tämän linkin kautta: Väitöstilaisuus 

Koko väitöskirja löytyy tämän linkin kautta: Väitöskirja verkossa

Väitöstiedote:

Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan alanvaihdon harkinnan ja sille annettujen syiden yhteyttä opettajan kokemaan työuupumukseen ja työyhteisösuhteeseen. Ammatillisesti hyvinvoivat ja työhön sitoutuneet opettajat kykenevät monipuolisesti tukemaan ja ohjaamaan erilaisten oppilaiden kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Kun työn tekemiselle on riittävät edellytykset, pystyvät opettajat toimimaan työssään arvojensa mukaisesti. Opettajat kohtaavat työssään kuitenkin moninaisia haasteita, jotka heikentävät heidän sitoutumistaan opetusalalle.

Tutkimusaihe on erityisen ajankohtainen opettajan työn monimuotoistuessa ja työhön kohdistuvien odotusten kasvaessa, samalla kun kokemus työn kuormittavuudesta on niin ikään lisääntynyt. Opettajat pohtivat yhä tietoisemmin työn mielekkyyttä ja mahdollista alanvaihtoa. Aiheen tutkiminen on merkityksellistä, sillä alanvaihdolla ja sen harkinnalla voi olla monenlaisia haitallisia vaikutuksia yksilölle, kouluyhteisölle, koulujärjestelmälle ja laajemmin koko yhteiskunnalle.

Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan alanvaihdon harkintaan johtavia ja siihen liittyviä tekijöitä. Tekijöiden tunnistaminen auttaa edistämään opettajien työtyytyväisyyttä, ammatillista kehittymistä ja pitkäjänteistä sitoutumista opetustehtävään. Opettajan työhön sitoutumisen ja työssä jaksamisen tukeminen puolestaan turvaa jokaisen oikeuden tasapuoliseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tutkimus voidaan nähdä siis osana laajempaa opettajan työn kehittämistutkimusta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Tutkimus osoittaa, että opettajan alanvaihdon harkinta on yleinen, vaiheittain kehittyvä ja pitkäkestoinen ilmiö. Tutkimustulosten mukaan joka toinen opettaja harkitsee alanvaihtoa. Vaikka alanvaihdon harkinta osoittautui pitkäkestoiseksi ilmiöksi, sen taustalla olevat syyt muuttuvat ajan myötä. Työstä etääntyminen, perusopetusjärjestelmään liittyvät syyt ja työn kuormittavuus ovat pääasialliset syyt alanvaihdon harkinnan taustalla.

Pitkittyneesti alanvaihtoa harkinneet opettajat kokivat enemmän työuupumusoireita ja heikompaa työyhteisösuhdetta verrattuna alanvaihtoa ei-harkinneisiin opettajiin. Niin hyvinvointi kuin pahoinvointikin näyttävät kumuloituvan työyhteisössä. Opettajat todennäköisesti pyrkivät suojautumaan työn kuormittumisen kokemuksilta etääntymällä työyhteisöstä ja harkitsemalla alanvaihtoa. Kun alanvaihtoa ja työuupumusoireita osataan ehkäistä ennalta, voidaan saavuttaa merkittäviä etuja, etenkin kun yhteys opettajan työhyvinvoinnin ja työn pedagogisen laadun välillä on tunnistettu. Varhaisella puuttumisella voidaan myös estää työuupumuksen leviämistä työyhteisössä.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Väitöskirjatutkimuksen tulokset tuottivat uutta tietoa ennakoivista keinoista, jotka voivat auttaa ylläpitämään opettajan ammatin mielekkäänä ja edistämään opettajien sitoutumista alalle. Tutkimus osoitti, että opettajien työelämätarpeet ovat moninaisia, mutta inhimillisiä ja kehitettävissä. Opettajan ammatissa pysyminen edellyttää selkeästi rajatun työnkuvan ja kohtuullisen työtaakan huomioimista, uran aikaisen ammatillisen tuen ja täydennyskoulutuksen tarjoamista sekä riittävien resurssien ja mahdollisuuksien antamista vaikuttaa omaan työhön, päätöksentekoon ja suunnitteluun.
Tällöin voidaan hallita työn kuormitusta, tunnistaa yksilöiden vahvuudet, tukea ja hyödyntää niitä sekä mahdollistaa yksilölliset ratkaisut.

Opetusalan työ- ja osaamisvaatimukset ovat monipuolistuneet, mikä edellyttää perinteisen opettajan työnkuvan päivittämistä. Avoin keskustelu opettajan työn arjesta sen haasteineen ja mahdollisuuksineen edistää opetusalalle hakeutuvien arviointia alan sopivuudesta itselle. Haasteiden ja kuormitusta lisäävien tekijöiden tiedostaminen jo opettajankoulutuksessa ja työuran alkuvaiheessa auttaa nuoria opettajia ennakoimaan ja kehittämään omia työhyvinvointia edistäviä keinoja ja työskentelytapoja. Opetustyön jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin vastaaminen vaatii alan opettajien, alan asiantuntijoiden, näkemysten aktiivista kuuntelemista. Opetustyön mielekkyyden ylläpitäminen edellyttää aktiivisia toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi niin yksilö- kuin yhteisötasollakin.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Tämän pitkittäistutkimuksen aineisto on kerätty kyselyn avulla suomalaisen perusopetuksen opettajilta vuosina 2010 (T1n = 2310) ja 2016 (T2n = 1504). Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin mixed methods -lähestymistapaa ja se koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Kyselytutkimuksen aineiston analyysissä käytettiin pääsääntöisesti rakenneyhtälömallinnusta (SEM). Avovastausten analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Väitöskirjatutkimus toteutettiin osana Oppiminen ja kehitys peruskoulussa (OPPI) -tutkimusryhmää.

Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa? 

Tulokset osoittivat opettajan pitkittyneen alanvaihdon harkinnan ja työuupumusoireiden liittyvän vähäisiin mahdollisuuksiin saada myönteisiä kokemuksia työssä. Työuupumuksen ja alanvaihdon harkinnan ehkäisemisessä onkin tärkeää, että opettajat voisivat kokea työssään onnistumisia, heidän työnsä tunnustettaisiin ja he saisivat arvostusta työhön sijoitettujen voimavarojen vastineeksi. Tämän kaltaiset myönteiset työyhteisökokemukset tarjoavat suojaa kyynistymistä vastaan.

Yllättäen tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työkokemus ei suojaa työuupumusriskiltä, vaan työn kuormittavuus koetaan suhteellisen muuttumattomana opetuskokemuksen karttumisesta huolimatta. Ammatillisen arvostuksen kokeminen työyhteisössä oli jopa todennäköisempää, mitä vähemmän opettajalla oli työkokemusta. Mahdollisuuksia vastaanottaa jokaisen tarvitsemaa kannustusta, tukea ja arvostusta tehdystä työstä näyttää esiintyvän vahvimmin työuran alkuvaiheilla. Työhyvinvointia haastavat tekijät voivat muuttua voimavaroiksi, kun niihin tietoisesti panostetaan.
Väitöstilaisuus 

Väittelijän kuva 

Väitöskirja verkossa

“Uskon, että tämä rupeaa tästä rullaamaan.” – Lue juttu kahden tuoreen opettajan ensimmäisistä työpäivistä.

Lue Opettaja-lehden juttu kahden tuoreen opettajan ensimmäisistä työpäivistä täältä.

Väitöskirjatutkijamme Roosa Yli-Pietilä on jutussa mukana kommentoimassa opettajan uran alkuvaihetta ECTPA-tutkimus-hankkeemme näkökulmasta. Lisää tietoa tutkimushankkeestamme ja sen tuloksista löydät täältä.

Kuva: Pixabay