Lapsen päivä on moninainen

Aamulla kerhoon, sieltä kouluun, uudestaan kerhoon ja kerhosta harrastuksiin. Päivän aikana pienet koululaiset joutuvat usein siirtymään toimintaympäristöstä ja -kulttuurista toiseen.  Lapsen näkökulmasta tarkasteltuna näille siirtymille on tyypillistä ympärillä vaihtuvat aikuiset sekä erilaiset säännöt ja odotukset lapsen toiminnalle. Lapset mukautuvat aikuisten rakenteisiin eikä toisin päin. Osalta tämä toki sujuu vaivatta. Voidaan kuitenkin väittää, että jatkuvat vaatimukset mukautumisesta erilaisiin toimintakulttuureihin voivat vaarantaa lasten jaksamista ja heikentää heidän hyvinvointiaan, jos lapsen kokemassa päivässä ei ole riittävästi jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta.

Lasten valmiudet kohdata koulupäivän rakenteellisia siirtymiä saattavat myös vaihdella merkittävästi yksilötasolla. Koulupäivän rakenteen kannalta on siis syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten erityistä tukea tarvitsevat oppilaat huomioidaan koulupäivän siirtymisissä kasvatuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi.

Lasten hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että erilaisissa ohjatuissa ja säädellyissä ympäristöissä on turvallisen ympäristön lisäksi tarjolla myös mielekästä tekemistä. Se ei aina tarkoita aktiivista puuhastelua vaan esimerkiksi rauhoittumista ja keskittymistä omiin juttuihin. Mielekkään tekemisen suunnitteleminen ja lapsen tarpeiden huomaaminen vaativat työntekijältä uskallusta ja ammattitaitoa. Tästä syystä oppilaiden hyvinvointi lisääntyy myös työntekijöiden ammatillisuuden vahvistamisen kautta.

Hankkeella hyvinvointia lasten päivään

”Hyvinvoiva koululainen”- hankkeessa on mukana 18 pirkanmaalaista koulutuksen järjestäjää, joista 17 on kuntia ja yksi on yksityinen koulu. Myös kansallisella tasolla hanke on merkittävä. Siihen osallistuvat organisaatiot järjestävät opetusta noin 10%:lle koko maan esi- ja alkuopetuksen oppilaista. ”Hyvinvoiva koululainen” hanke on osa maanlaajuista ”Paraskoulu”-hankeverkostoa, jota rahoittaa Opetushallitus.

Keskeisenä tavoitteena tässä hankkeessa on lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Jokainen hankkeeseen osallistuva koulutuksen järjestäjä vastaa oman hankekokeilunsa suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, mikä mahdollistaa moninäkökulmaisen hyvinvoinnin tarkastelun. Tavoitteellisesti näiden kokeiluiden perusteella saadaan muodostettua skaalattuja malleja, joita voidaan hyödyntää maanlaajuisesti oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hankkeessa tärkeinä tekijöinä ovat koulutus ja jatkuva arviointi. Hankkeen aikana hankekokeiluiden toteuttajat osallistuvat erilaisiin koulutuksiin, joiden tehtävänä on tukea hanketoimintaa ja auttaa osallistujia reflektoimaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin teemoja. Hankkeen arvioinnista vastaa OPPI-tutkimusryhmä. Arviointi toteutetaan kehittävän tapaustutkimuksen keinoin, eli arviointiprosessissa kerätään jatkuvasti tutkimusaineistoa, jota käsitellään ja palautetaan osallistujien käyttöön hanketyöskentelyn tukemiseksi. Prosessissa sekä opetuksen järjestäjillä harrastustoiminnan ohjaajilla, tutkijoilla ja ehkä myös vanhemmilla on mahdollisuus eläytyä lapsen päivän kokonaisuuteen ja miettiä miltä se pienestä koululaisesta tuntuu.

Teksi: Ville Jokela

Kuva: Pixabay