Miten pieni eskarilainen tai 1-2 -luokkalainen kokee päivänsä? Sisältääkö se riittävän määrän jatkuvuutta, johdonmukaisuutta, kavereita ja aikuisen huomiota? Voisiko harrastamista mahdollistaa jo koulupäivän aikana? Voiko perheitä tukea paremmin koulupolun alussa? Opetushallituksen rahoittamassa, vuoden kestävässä Hyvinvoiva koululainen -hankkeessa kehitetään erilaisia tapoja järjestää eheä, lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevan koulupäivän kokonaisuus.
OPPI-tutkimusryhmä on ollut mukana hankkeen kaikissa eri vaiheissa, arvioiden ja tukien hanketoimijoita haastavassa tehtävässä. Mukana on 18 pirkanmaalaista koulutuksen järjestäjää ja Tampereen seudun kasvatusalan täydennyskoulutustoimija OSAKE. Koulutuksen järjestäjät vastaavat oman hankekokeilunsa suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, mikä mahdollistaa moninäkökulmaisen hyvinvoinnin tarkastelun. Hanketta projektipäällikkönä luotsaamaan valittiin Anna-Maija Hakuni-Luoma, jolla on runsaasti kokemusta koulumaailmasta ja joka tarttui innolla haasteeseen. Kysyimme hänen mietteitään hankkeesta keväällä 2020.
Mikä sai sinut hakeutumaan Hyvinvoiva koululainen- hankkeen projektipäälliköksi?
Hankkeen tavoitteet, mittakaava ja lyhyt kesto kuulostivat haastavilta, mutta samalla puoleensa vetäviltä. Hankkeen tavoitteet ja tarkoitus tuntuivat hyvin mielekkäiltä ja kiinnostavilta. Kaikenlainen lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjen sujuvuutta, kasvamista ja oppimista tukeva toiminta on mielestäni aina kannattavaa työtä. Erityisesti haastavissa tilanteissa olevien perheiden ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten varhainen tukeminen ehkäisee huonovointisuutta, syrjäytymisuhkaa ja niiden myötä kasvavia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia pulmia. Uskoin, että kokemukseni ja hanketoimijoiden tunteminen ennakkoon olisivat avuksi työssä ja voisin itsekin oppia uutta.
Mitkä tekijät tukivat koko hankkeen tavoitteiden onnistumista?
Osahankkeille annettiin suhteellisen vapaat kädet kehittää paikallisesti lasten ja perheiden tarpeiden mukaisia palveluita, osaamista ja yhdessä tekemistä. Tämä päätös on osoittautunut hyväksi hankkeen koon ja aikataulun kannalta. Koulutuksen ja valmennuksen vahva osallistuminen hankeprosessiin on ollut kehittämistä, yhteistyötä ja oppimista tukevaa.
Hanketta päädyttiin toteuttamaan yhteistyössä tutkijoiden kanssa, mitä lisäarvoa tämä yhteistyö toi hankkeeseen?
Arvioinnin ja tutkimuksen kiinteä osahankkeiden ja hankekoordinaation rinnalla toimiminen on tuonut laatua kehittämiseen. Tutkimus on tukenut ja selkiyttänyt suuren ja nopean hankkeen koko kuvan hahmottumista pitkin matkaa. Yhteydenpito ja yhteissuunnittelu yliopiston väen sekä kouluttajien ja valmentajien kanssa on ollut tärkeää.
Miten hanketyöskentelyä voisi mielestäsi kehittää tulevaisuudessa?
Tämän hankkeen rakenne ja yhdessä tekemisen malli on ollut toimiva. Koululukuvuoden jakaantuminen kahdelle vuodelle ja kuntien talousarviovuoden suunnittelun aikataulut edellyttäisivät kuitenkin pidempää hankeaikaa. Tässä hankkeessa kaksi vuotta olisi voinut olla kuntien ja koulujen kehittämisen kannalta parempi.
Minkä koet Hyvinvoiva koululainen- hankkeen erityisenä onnistumisena?
Uskon, että hankkeessa mukana olleet aktiiviset toimijat hankkeissa ovat oppineet uutta sekä kehittämisestä yleensä, että moniammatillisesta ja hallinnon rajoja ylittävästä yhteistyöstä. Vuorovaikutustaidot ja dialogitaidot ovat olleet kehittämisen kohteena. Lasten ja perheiden palveluiden sisältöihin on hankkeen aikana saatu uusia ideoita. Monissa kunnissa on noussut esille oman toiminnan kehittämisen kohteita monipuolisesti; vuorovaikutuksen, moniammatillisen yhteistyön, yhdessä oppimisen, johtamisen ja rakenteiden näkökulmista.
Miten hankkeen tuloksista saa tietoa?
Hankkeesta tehdään verkkojulkaisu, johon tulee tietoa hankkeen kulusta, koulutuksista ja valmennuksista, osahankkeiden toiminnasta ja tuloksista. Se tulee Tampereen kaupunkiseudun julkiselle verkkosivulle ja lähetetään osahankkeisiin, jotka voivat julkaista sen omilla sivuillaan ja jakaa edelleen. Lisäksi julkaisu lähetetään Opetushallitukseen, Kuntaliittoon sekä monille muille julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille sekä hankkeessa olleille yhteistyökumppaneille.
Mikä on ollut itsellesi merkittävin oivallus/kokemus hankkeen aikana?
Hienointa on ollut huomata, miten osaavaa, innostunutta ja ammatillisesti korkeatasoista väkeä osahankkeissa on ollut mukana! Hankkeen myötä osassa kuntia on saatu moniäänisyydelle uusia kanavia ja kentällä toimivien asiantuntemusta on saatu johdon käyttöön. Kunnissa ja kouluissa on tullut näkyväksi erityisesti ohjaajien tärkeä rooli kasvatuksessa, opetuksessa, harrastustoiminnan monipuolistamisessa ja aamu- ja iltapäivätoiminannassa. Hankkeen 18 osahankkeessa on tapahtunut paljon erilaista ja eritasoista kehittämistä. Osa jää varmasti elämään jatkossa.
Teksti: Ville Jokela ja Anna Laine
Kuva: Anna-Maija Hakuni-Luoma